Jump to content

Gabriel and Hope/fi: Difference between revisions

Created page with "Mukanani olleet enkelit saivat välittömästi ajatuksestani kiinni, kuten meillä on tapana – sillä emme ole teidän kaltaisianne, siunatut kuulijani, että meidän tarvi..."
(Created page with "Enkeliolennon ei tarvinnut ponnistella eikä tarvitse ponnistella liikuttaessaan ainetta, kun Jumala antaa siihen voiman. Eikä kivi vastustanut sormistani tulleen valon kulku...")
(Created page with "Mukanani olleet enkelit saivat välittömästi ajatuksestani kiinni, kuten meillä on tapana – sillä emme ole teidän kaltaisianne, siunatut kuulijani, että meidän tarvi...")
Line 26: Line 26:
Enkeliolennon ei tarvinnut ponnistella eikä tarvitse ponnistella liikuttaessaan ainetta, kun Jumala antaa siihen voiman. Eikä kivi vastustanut sormistani tulleen valon kulkua. Kun hetken ajan tartuin siihen lujasti, mieleeni tuli ajatus: oi Jumala, jospa vierittäessäni pois tätä kiveä voisin samalla vierittää kuoleman kiven pois jokaiselta ihmiseltä tällä kallisarvoisella planeetalla, kunnes kaikki olisivat vapaita pelosta ja sorrosta.
Enkeliolennon ei tarvinnut ponnistella eikä tarvitse ponnistella liikuttaessaan ainetta, kun Jumala antaa siihen voiman. Eikä kivi vastustanut sormistani tulleen valon kulkua. Kun hetken ajan tartuin siihen lujasti, mieleeni tuli ajatus: oi Jumala, jospa vierittäessäni pois tätä kiveä voisin samalla vierittää kuoleman kiven pois jokaiselta ihmiseltä tällä kallisarvoisella planeetalla, kunnes kaikki olisivat vapaita pelosta ja sorrosta.


The angels who accompanied me, catching my thought instantaneously as is our custom—for we are not like you, blessed ones, that we require one another to utter a thought—quickly began a chant of hope. And led in melodic expression by my beloved Hope, the angels began this wondrous song, which seemed to radiate a pathway of golden light of hope across the very face of the earth with the incoming dawn. Early in the morning, when the holy women came searching for the Christ, they found the stone rolled away.<ref>Archangel Gabriel, September 10, 1963.</ref>
Mukanani olleet enkelit saivat välittömästi ajatuksestani kiinni, kuten meillä on tapana – sillä  emme ole teidän kaltaisianne, siunatut kuulijani, että meidän tarvitsisi lausua ajatuksemme. Nuo enkelit aloittivat nopeasti laulun toivosta. Oman rakkaan Hopeni johdolla enkelit aloittivat tämän ihmeellisen laulun, joka näytti säteilevän toivon kultaisen valon polkua koko maapallon halki tulevan aamunkoiton myötä. Kun pyhät naiset tulivat varhain aamulla etsimään Kristusta, he huomasivat, että kivi oli vieritetty pois..<ref>Arkkienkeli Gabriel, 10.9.1963.</ref></blockquote>
</blockquote>


This same blessing and service of an archangel is also offered to each one of us who can accept it. Just as the stone was pushed away by Gabriel’s hand from before the door of the tomb in which Christ lay, so also can the problems and density of our own lives yield to the light if we will allow him to enter our world. As the tomb of materiality that stands before each one of us as our own human creation and density is rolled away, we can see within that tomb the resurrected Christ of our own Holy Christ Self standing above us in the ethers, radiant in all the splendor of his glory and perfection.
This same blessing and service of an archangel is also offered to each one of us who can accept it. Just as the stone was pushed away by Gabriel’s hand from before the door of the tomb in which Christ lay, so also can the problems and density of our own lives yield to the light if we will allow him to enter our world. As the tomb of materiality that stands before each one of us as our own human creation and density is rolled away, we can see within that tomb the resurrected Christ of our own Holy Christ Self standing above us in the ethers, radiant in all the splendor of his glory and perfection.
4,227

edits