Lemuria/fi

Kartta, jossa näkyy Lemuria laajimmillaan, W. Scott Elliotin teoksesta The Story of Atlantis and the Lost Lemuria. Tämän kirjan kartat perustuvat alkuperäisiin karttoihin, joita teosofi Charles W. Leadbeater oli tutkinut mestareiden retriiteissä.

Kartta, jossa näkyy Lemuria myöhempänä ajanjaksona, teoksesta The Story of Atlantis and the Lost Lemuria. Scott-Elliotin mukaan mantereen lopullista uppoamista edelsi sarja luonnonmullistuksia.

Kartta, jossa näkyy Atlantis laajimmillaan ja pienempi Lemurian manner nykyisen Tyynen valtameren alueella, teoksesta The Story of Atlantis and the Lost Lemuria.

Kartta, jossa näkyy maailma sen jälkeen, kun suurin osa Lemuriasta oli uponnut ja suurin osa Atlantiksesta oli yhä ehjä, teoksesta The Story of Atlantis and the Lost Lemuria.

Kartta, jossa näkyy maailma sen jälkeen, kun suurin osa Atlantiksesta oli uponnut, mutta Poseidon-niminen jäljelle jäänyt osa oli vielä ehjä, teoksesta The Story of Atlantis and the Lost Lemuria.

Lemurian kartta kirjasta The Lost Continent of Mu, kirjoittanut James Churchward (1927). Tämä kartta perustuu Churchwardin lukemiin muinaisiin teksteihin, ja siinä näkyy Lemurian manner sellaisena kuin se oli ennen sen lopullista tuhoa.

Mu eli Lemuria on Tyynenmeren kadonnut manner. Arkeologi ja The Lost Continent of Mu -kirjan kirjoittajan James Churchwardin löydösten mukaan se ulottui Havaijin pohjoispuolelta lähes viisituhatta kilometriä etelään Pääsiäissaarelle ja Fidžille. Se koostui kolmesta maa-alueesta, jotka ulottuivat yli kahdeksantuhatta kilometriä idästä länteen.

Churchwardin historia muinaisesta Emämaasta perustuu niihin pyhiin tauluihin kirjoitettuihin tietoihin, jotka hän väittää löytäneensä Intiasta. Intialaisen temppelin ylipapin avustuksella hän tulkitsi taulut. Viidenkymmenen vuoden tutkimustyön aikana hän vahvisti niiden sisällön muista kirjoituksista, kaiverruksista ja legendoista, joihin hän törmäsi Kaakkois-Aasiassa, Jukatanilla, Keski-Amerikassa, Tyynenmeren saarilla, Meksikossa, Pohjois-Amerikassa, muinaisessa Egyptissä ja muissa sivilisaatioissa. Hän arvioi, että Mu tuhoutui noin kaksitoistatuhatta vuotta sitten maanosaa kannattaneiden kaasukammioiden romahdettua.

Äidin palvonta

Useita tuhansia vuosia sitten Tyynenmeren alle uponneen Lemurian kadonneen mantereen sivilisaation perustana oli Äidin palvonta. (Jälleen 1900-luvulla oli Äidin palvonnan määrä tulla etualalle.) Elämän evoluutio Emämaassa (Lemurialla) ja sen siirtokunnissa edusti Hengen alkuperäistä sysäystä Aineeseen tällä planeetalla. Varhaiset juurirodut saattoivat päätökseen jumalallisen suunnitelmansa syklit useiden kultaisten aikakausien aikana. Kultaiset aikakaudet saavuttivat huippunsa ennen syntiinlankeemusta. Maskuliininen säde (Hengen laskeutuvat spiraalit) toteutui feminiinisen säteen kautta (Aineen nousevat spiraalit) muodon maailmassa.

Mu:n päätemppelissä Jumalallisen Äidin liekkiä vaalittiin Auringon Kultaiseen Kaupunkiin keskittyneen Jumalallisen Isän liekin koordinaattina. Pyhän tulen papit ja papittaret pitivät yllä kosmisten voimien tasapainoa planeetan elämänaaltojen puolesta jatkuvasti tehtyjen muinaisten rituaalien kautta, joilla kutsuttiin Logosta, sekä Sanan pyhien äänteiden ja mantrojen sävelkulkujen kautta. Kaikkialle Mu:n kaukaisiin siirtokuntiin perustettiin päätemppeliä ja sen liekkikeskittymää vastaavat Neitsyttietoisuuden pyhäköt. Näin luotiin maan ja auringon välille valokaari, joka ankkuroitiin sekä alhaalla olevaan liekkiin että ylhäällä olevaan liekkiin. Sen kautta välittyivät Logoksen energiat, jotka olivat välttämättömiä muodon ja ainesten materialisoinnille Aineen tasoilla.

Kaukana omista vähäisistä saavutuksistamme olivat ne suuret teknologiset edistysaskeleet, jotka saavutettiin Mu:n vuosisatojen ajan jatkuneen kulttuurin aikana. Ne tuotiin esiin yleismaailmallisen yhteenkuuluvuuden kautta Jumalallisen Äidin kanssa, jonka tietoisuus käsittää kaikkea maan tasolla tapahtuvaa ilmenemistä ohjaavat lait. Kansa omistautui Jumalan suunnitelmalle, joka tuli ilmi hänen Kaiken-näkevän-silmänsä kautta. Heidän saavutuksensa kaikilla aloilla osoittavat, mihin korkeuksiin sivilisaatio voi kohota, kun Äitiliekkiä kunnioitetaan ja rakastetaan jokaisessa sydämessä ja kun sitä vartioidaan ja laajennetaan hänen nimelleen omistetuissa pyhäköissä. Käy selväksi, että ihmisen lankeemus armosta oli itse asiassa seurausta siitä, että hän luopui Äidin palvonnasta ja käytti väärin peruschakraan sijoitetun siemenatomin energioita. Juuri siemenatomi luo Äitiliekin valon fyysiseen kehoon.

Ihmisen lankeemus Lemurialla

Mu-mantereen tuhoutuminen oli siis suoraan seurausta ihmisen syntiinlankeemuksesta, joka saavutti alimman pisteensä, kun Kosmiselle Neitsyelle omistetut pyhäköt häpäistiin. Tämä tapahtui vähitellen: tehtiin myönnytyksiä periaatteen suhteen ja irtauduttiin Pyhästä Hengestä, mistä väistämättä seurasi näkemyksen menettäminen. Kunnianhimon ja itserakkauden sokaisemina papit ja papittaret eivät enää vaalineet liekkejä. He hylkäsivät valansa ja luopuivat niiden pyhien rituaalien harjoittamisesta, jotka olivat säilyneet katkeamattomina tuhansia vuosia – niin kuin pyhät enkelitkin vahtivat jatkuvasti Korkeimman Jumalan alttarilla itsestäänpalavaa liekkiä.

Kuuäidin, Ilmestyskirjassa mainitun suuren porton palvonta korvasi Aurinkoäidin palvonnan, jonka Johannes oli nähnyt naisena, "jolla oli pukunaan aurinko, kuu jalkojen alla ja pään päällä seppeleenä kaksitoista tähteä". Lyijyyn ja kiveen sijoitetusta mustasta kristallista tuli Äiti-säteen väärinkäytön keskittymä ja uuden uskonnon symboli. Temppelijärjestöjen sisäpiirejä häpäistiin yhtä kerrallaan harjoittamalla luciferialaisten opettamaa pirullista mustaa magiaa ja falloksenpalvontaa, kunnes täysin väärä teologia pyyhkäisi pois Äidin palvonnan ikivanhat rakenteet.

Mu-mantereen elämää turmelivat entisestään avaruusolennot ja langenneet enkelit irvokkaine geneettisine epäluomuksineen, jotka pilkkasivat Jumalaa ja häpäisivät Äidin pyhän tieteen sotkemalla ihmiset jumalten sotiin.

Lemurian uppoaminen

Mu-mantereen asukkaat kuulivat vähitellen luonnonmullistuksen ensimmäiset jyrinät. Kaukaisimpien siirtokuntien alttarit luhistuivat ensimmäisinä. Kun satanistit valtasivat viimeiset linnakkeet – päätemppeliä ympäröivät kaksitoista temppeliä – jäljellä olevien uskollisten kutsuma valon sysäys ei riittänyt pitämään mantereen tasapainoa yllä.

Niin Mu upposi lopulta pimeyden painosta, jonka hänen lapsensa olivat kutsuneet esiin – ja jota he pahojen tekojensa takia olivat alkaneet rakastaa enemmän kuin valoa. Mu upposi vulkaanisen tulen ja räjähtävän laavan hirvittävään massaan, eikä tuota mahtavaa kansaa ja mahtavaa sivilisaatiota ylläpitäneitä liekkikeskittymiä enää ollut. Se, minkä rakentaminen oli kestänyt satojatuhansia vuosia, purettiin kosmisen hetken aikana – kokonaisen sivilisaation saavutukset katosivat unohduksiin, ihmisen henkinen ja aineellinen kehitys poistettiin hänen ulkoisesta muististaan!

Äitiliekin menetys

Vaikka tuo katastrofi oli tuhoisa miljoonille sieluille, paljon suurempi merkitys oli sillä, että päätemppelin alttarilla palanut Äitiliekin keskittymä tuhoutui – se oli ollut elämää antava tuli, tunnusmerkki jokaisen ihmisen jumaluudesta, joka ilmeni kuten ylhäällä niin alhaalla. Valitettavasti eteenpäin annetun soihdun annettiin pudota maahan. Fanaattisella kiihkolla yötä päivää työskennelleet langenneet onnistuivat strategioillaan saavuttamaan päämääränsä: Äitiliekki sammutettiin fyysiseltä tasolta.

Jonkin aikaa näytti siltä, että Pimeys oli täysin peittänyt Valon. Kun kosmiset neuvostot näkivat ihmisrodun hylänneen valon, he äänestivät Jumalansa hylänneen kansan planeetan hajottamisen puolesta. Tämä olisi ollut sen kohtalo, ellei Sanat Kumara olisi astunut väliin ja tarjoutunut lähtemään vapaaehtoisesti Hesperuksesta (Venus) pitääkseen yllä liekkiä ihmiskunnan puolesta ja pitääkseen valon tasapainoa yllä Terran puolesta siihen asti, kunnes ihmiskunta palaisi muinaisten esi-isiensä puhtaaseen ja tahrattomaan uskontoon.

Vaikka Äitiliekin fyysinen keskittymä menetettiin Mu-mantereen upotessa, Jumala ja Jumalatar Meru ovat vaalineet feminiinistä sädettä eetteritasolla Titicaca-järvellä sijaitsevassa temppelissään.

Kadotettu paratiisi

Emämaan mukana menehtyneiden sielut ruumiillistuivat uudelleen alastomalle maalle. Paratiisinsa menettäneet vaelsivat hiekalla, jonka atomeihin oli kaiverrettu Herra Jumalan julistus: "Olkoon maa sinun takiasi kirottu." Koska heillä ei ollut mitään muistikuvaa aiemmasta asemastaan eikä mitään sidettä siihen – sillä heiltä puuttui liekki – he taantuivat alkukantaiseen olemassaoloon. Koska he olivat olleet tottelemattomia Jumalan lakeja kohtaan, he menettivät mestaruuden itsensä suhteen, oikeuden hallita ja tiedon MINÄ OLEN Läsnäolosta. Heidän kolminaisliekkinsä väheni pelkäksi välähdykseksi, ja heidän kehotemppelinsä valot sammuivat.

Ihmistä ei enää voitu pitää Kristuksen kuvana, ja niin hänestä tuli yksi laji (Homo sapiens), eläin muiden eläinten joukossa. Hänen Jumal-potentiaalinsa sinetöitiin kosmisen historian tuhanneksi päiväksi. Näin alkoi piinallinen evoluution vaellus, joka on tuonut sivilisaation nykyiselle tasolleen ja jonka on tarkoitus huipentua Kristusmestaruuden ja täyden Jumal-toteutumisen kultaiseen aikakauteen.

The Mother flame rising again

In 1971 devotees of the sacred fire serving in an outer retreat of the Great White Brotherhood (La Tourelle) magnetized the Mother flame of Mu to the physical octave, thereby anchoring the lodestone for the Aquarian-age culture being initiated in the final decades of the twentieth century. Once again, the torch has been passed; and this time, by God’s grace and man’s effort, it shall not go down!

Just as the worship of God as Father has dominated religious thought for many centuries, so in the next cycle the appreciation of God as both Father and Mother will provide the theme of an Ascended Master philosophy and way of life. This promises to be an era of perfecting the precipitation of Spirit in and as Matter as man takes dominion over the four elements—fire, air, water and earth—which represent the four planes of God’s androgynous consciousness whose cycles he must master prior to his reunion with the God Self. Through the worship of the Motherhood of God and the elevation in society of the functions of the Feminine aspect of the Deity, science and religion will reach their apex and man will discover the Spirit of God as the flame enshrined upon the altar of his own being even as he discovers the Matter of God in the cradle of nature. Moreover, through the enlightenment of the Divine Theosophia he will accept his role as the living Christ—the seed of the Divine Woman.

Transmutation of the records of the fall

In a dictation delivered in San Diego, California, the ascended master Ra Mu has called for the students of the masters to give calls for the clearing of the records of the fall of Lemuria:

Out of the depths of the sea I am come, Ra Mu. I descend upon this place for the clearing of the records of Lemuria. This cleansing of the records beneath the Pacific is necessary in this hour for the balance of the coasts and of the planetary systems as well.

We, then, are grateful to gather with you, souls of light, souls of Lemuria. Our mission in this hour is to call you to the heart of the living flame—the violet flame of the Holy Spirit and of Saint Germain. We call to you, beloved, to give dynamic decrees that the violet light might descend into the very depths of the seas, clearing the records of the continent, clearing those records beneath the seas—and above the seas before the sinking of Lemuria.

Many of you who have gathered here on this coast were present in times of Lemuria. You knew its history, you knew its mountains. You saw the warfare of the gods also. You saw the sinking of Lemuria. Thus you are yet on Lemurian soil and thus you have come back to the place for resolution. The resolution is the resolution of divine love, and truly it must take place 360 degrees of the clock....

Sons and daughters of Lemuria and of planet Earth, I speak to you, then. I advocate that you move with great acceleration to give your violet-flame decrees for world transmutation. Every violet-flame decree that you give contributes to the stabilization not only of this coast but of the entire globe. If you could see the future, beloved ones, you would not hesitate to give many hours a day decreeing for the violet flame to consume records that have befallen those who lived on Lemuria, those who were under the high priests and those who were the murderers of priests and priestesses in that era....

In this hour we ask you to call and give violet-flame decrees for the transmutation of the records of the murder of the Divine Mother on Lemuria. This record is a deep record and it must be cleansed ere you will see women truly rise to their full stature in the fullness of their Christhood and their femininity. Thus the records of Lemuria are holding back levels upon levels of souls who cannot move on because the records of Lemuria have not been transmuted.

Thus the Pacific rim is now the place where the violet flame must be injected, where the violet flame must go to the very depths of the sea and remove these records. When these records are removed, beloved, there will be a transformation in society as great priestesses of old come to the fore again, take embodiment and move with others who are of the feminine ray to bring in the balance of the masculine and feminine and to drive back those fallen angels who have moved against Woman and her seed through these long, long, long centuries of departure.

Katso myös

Kultainen aikakausi

Lisätietoa

Lisäopetusta Lemuriasta ja sen tuhosta, katso Mark L. Prophet and Elizabeth Clare Prophet, The Path of the Higher Self, volume 1 of the Climb the Highest Mountain® series, s. 60–78, 411–414.

Katso myös James Churchward, The Lost Continent of Mu (1931; reprint, New York: Paperback Library Edition, 1968).

H. P. Blavatsky, The Secret Doctrine, Vols. I and II, (Pasadena, Ca.: Theosophical University Press, 1888, 1963), suom. Salainen oppi, osat 1 ja 2, katso hakemistosta viitteet Lemuriaan.

Lähteet

Pearls of Wisdom, vol. 31, no. 26, 12.6.1988.

Mark L. Prophet and Elizabeth Clare Prophet, The Path of the Higher Self, volume 1 of the Climb the Highest Mountain® series, s. 411–414.